Aloitin kesäkuussa Loviisan kaupunginvaltuutettuna, kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtajana sekä hiljattain myös uuden kirjasto- ja kulttuuritalon hankesuunnittelutyöryhmän jäsenenä. Astuessani mukaan kuntapolitiikkaan keskustelu kirjastohankkeesta näyttäytyi pitkittyneenä ja vuosikymmeniä jatkuneena vyyhtinä, kuten Loviisan Sanomien viimeaikaiset mielipidekirjoitukset ovat osoittaneet. Kuitenkin perehdyttyäni asiaan, on selvinnyt miten kirjaston tarpeesta on toistuvasti muistutettu. Tie eteenpäin on olemassa, ja nyt on aika kulkea sitä määrätietoisesti.
Ymmärrän turhautumisen, jota pitkittynyt prosessi aiheuttaa.
Kuten Marjatta Rögård mielipiteessään muistutti (LS 23.10.2025), Loviisassa ei ole koskaan ollut varta vasten kirjastoksi suunniteltua rakennusta. Nyt meillä on tilaisuus korjata tämä historiallinen ja todellinen puute.
Uutena päättäjänä olen ilolla todennut, ettemme todellakaan aloita alusta. Edellisen valtuustokauden hanketyöryhmä teki Thomas Rosenbergin johdolla perusteellisen pohjatyön selvittäessään peräti 12 eri sijoitusvaihtoehtoa. Tämän työn tuloksena Seurahuoneen tontti todettiin ylivoimaisesti parhaaksi. Jaana Laaksonen toteutti huolellisen ja osallistavan kartoituksen kuntalaisten toiveista ja tarpeista. Päivi Ahvonen teki näihin tuloksiin pohjautuen kattavan jatkoselvityksen, joka antaa vankan tietopohjan seuraaville askeleille.
Uusi hanketyöryhmä ei siis pyöritä papereita tai aloita selvityksiä uudelleen. Me jatkamme siitä, mihin edellinen jäi. Tämä on tehokasta, resursseja säästävää ja kuntalaisia kunnioittavaa toimintaa. Suunta on selkeä: eteenpäin.
On surullista, että kulttuurikaupunkimme kirjasto sinnittelee seitsemättä vuotta väistötiloissa, jotka ovat nykyaikaiselle kirjastotoiminnalle riittämättömät.
Loviisassa on kasvanut sukupolvi nuoria, jotka eivät ole koskaan päässeet kokemaan tarkoituksenmukaista ja viihtyisää pääkirjastoa. Tämä näkyy karulla tavalla tilastoissa: Loviisan kirjastopalveluja käytetään Helle-kirjastoalueen verrokkikunnista vähiten.
Kirjasto on demokratian tukipilarin lisäksi parhaimmillaan kuntalaisten olohuone, kulttuuritalo ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonne jokainen voi astua sisään omana itsenään. Se on investointi hyvinvointiin, onnellisuuteen ja kaupunkimme pito- ja vetovoimaan. Kulttuuri houkuttelee Loviisaan ja yhdistää asukkaita. Toimiva kirjasto- ja kulttuuritalo on tämän palapelin keskeinen osa.
Nyt tarvitaan päätöksiä, ei enää viivyttelyä.
Tätä hanketta ei saa enää siirtää seuraavalle valtuustokaudelle. Velvollisuutemme päättäjinä on kantaa vastuu ja tehdä tarvittavat päätökset. Työryhmämme edistää asiaa nyt niin, että vaihtoehtoiset suunnitelmat lopputulemasta saadaan valtuuston käsittelyyn ja poliittinen päätös rakentamisesta voidaan tehdä vuoden 2026 aikana. Päätöksen jälkeen hanke voi siirtyä kaupungin teknisen toimialan alaisuuteen, joka vastaa käytännön toteutuksesta yksityiskohtaisesta suunnittelusta rakentamiseen saakka.
Vetoan valtuustokollegoihini:
Olkaamme ylpeitä Loviisasta kulttuurikaupunkina ja seiskäämme yhdessä sen takana, että kaupunkimme saa arvoisensa modernin kirjasto- ja kulttuuritalon – sellaisen, joka vihdoin täyttää kaikki kirjastolain vaatimukset (!) ja samalla sopii kauniisti Loviisan keskustan historialliseen rakennusmaisemaan.
Puhutaan usein korjausvelasta eli siitä, miten laiminlyödyt rakennukset kerryttävät kasvavaa remonttilaskua. Loviisassa meillä on myös sivistysvelkaa, ja se kasvaa joka päivä. Jokainen lapsi, joka ei pääse kokemaan pääkirjaston ihmeellisyyttä. Jokainen nuori, joka joutuu etsimään paikkaa oppimiselle ja inspiraatiolle muualta. Jokainen aikuinen, joka kaipaa paikkaa yhteisöllisyydelle. Olemme heille kaikille velkaa.
