Kun suunnittelemme, ideoimme ja puhumme siitä miten yhteiskunta konkreettisesti voisi olla erilainen, keskustelu usein päätyy kysymykseen ”ihmisen perusluonteesta”. Esimerkkinä perustulo. Nopeasti joku saattaa antaa syyn miksi se ei voisi ikinä toimia, koska ”ihmiset ovat laiskoja ja itsekkäitä”.
Olemmeko?
Ihmisiä motivoi työntekoon tietyllä tavalla nykyinen talousjärjestelmä ja ne kannustimet, jotka olemme poliittisesti asettaneet vallitseviksi. Jos muutamme kannustimia ja muutamme järjestelmän paremmaksi ja reilummaksi, millaisia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä ja käyttäytymisen tapoja se voisi tuoda meissä esiin?
Kapitalismi ei ole mikään taloustieteen täydellistymä tai sen viimeinen ja paras mahdollinen muoto.
Taloudelliset järjestelmät ovat kautta historian kehittyneet ja vaihtuneet. Nyt on selvää, että kapitalismi syöksee ympäristöä syvemmälle katastrofiin sillä rajallisella planeetalla ei yksinkertaisesti voi olla rajatonta talouskasvua. On selvää, että bruttokansantuotteen kasvun hinta on tuho ympäröivälle luonnolle. Tämä on todistettu, ja tätä todellisuutta ei voi toivoa pois.
Menestystä on mitattava muillakin mittareilla kuin vain talouden kasvulla.
Näitä uusia mittareita voisi olla uhanalaisten lajien säilyminen, kansanterveys, nuorten hyvinvointi, asunnottomuuden väheneminen, Itämeren puhtauden lisääntyminen vuosi vuodelta, suojeltavan metsän määrän kasvu, vauvojen syntyminen, perheiden tukeminen yhteiskunnassa, kansalaisten osallistuminen demokratiaan, naisten ja miesten palkkaeron tasoittuminen, rasismin lasku, tasa-arvon kasvu… ja lista jatkuu. Miksi siis järjestämme yhteiskuntaa BKT:n kasvun ympärille ollen valmiita uhraamaan taloudellisen kasvun alttarille kaiken – rauhan ja kodin ilmastopakolaisuudessa; kasvi- ja eläinlajit, joita emme koskaan saa takaisin; kokonaisia biotyyppejä ja elinympäristöjä; maapallon tulevaisuuden…?
Onko meillä todistusaineistoa siitä, että kapitalismin ydinteesi pääoman valumaefektistä (”trickledown economics”) itse asiassa toimisi? Valuuko rikkailta rahaa alas köyhille? Vai hoardaavatko, hamstraavatko ökyrikkaat miljoonia ja miljardeja omiin tarkoituksiinsa, pois talouden kierrosta, pois muilta, johonkin mistä siitä ei enää näy ja kuulu meille muille?
Kapitalismin lupaus ei toimi.
Kapitalismi on luvannut meille vaurautta, vapautta ja mahdollisuuksia, mutta todellisuudessa se on luonut syvenevää eriarvoisuutta ja ympäristökatastrofin.
Rajaton talouskasvu rajallisella planeetalla on mahdoton yhtälö, joka uhkaa nyt koko ihmiskunnan tulevaisuutta.
Kapitalismin lupaus hyvinvoinnin valumisesta alaspäin on osoittautunut myytiksi, kun rikkaat rikastuvat ja keskiluokka kutistuu. On korkea aika kyseenalaistaa tämä järjestelmä ja etsiä kestävämpiä, oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja.
”Elämme kapitalismissa, sen valta tuntuu väistämättömältä — mutta niin tuntui aikanaan myös kuninkaiden jumalallinen oikeus. Ihmisten luomaa valtaa voivat ihmiset aina vastustaa ja muuttaa.”
–Ursula K. Le Guin
Toisenlainen maailma on mahdollinen. Parempi ja reilumpi huominen, jossa useammalla ihmisellä on mahdollisuus osallistua sen luomiseen – se ei ole vain mahdollista, vaan ulottuvillamme.
Meidän täytyy yhdessä kurkottaa sitä kohti, ottaa askelia sitä kohti, and never stop!
Oli kyse sitten äänestämisestä, vapaaehtoistyöstä, mielenosoittamisesta, uusien asioiden opiskelusta, kulutusvalinnoista tai keskustelujen käymisestä läheistemme kanssa – pienet teot kertyvät, oikeasti, ja luovat AALLON. Tämä aalto tulee muuttamaan yhteiskuntamme suunnan. Nihilismi ei ole vaihtoehto. Aina on toivoa ja ihmiset ovat ihmeellisiä. Me voimme tehdä huikeita asioita yhdessä.
