Ekologinen kompensaatio on tällä hetkellä vapaaehtoista. Uudistettu luonnonsuojelulaki astui voimaan 2023 ja loi puitteet sille miten yritys, kunta tai muu toimija voi virallisesti hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitan ostamalla ennallistettavaa tai suojeltavaa yksityisomisteista maata toisaalta.
Kompensaation menetelmä on suomalaisen BOOST-tutkimuskonsortion pitkälle kehittämä ja edistyksellinen keino turvata suomalaista luontoa luonnonsuojelulain ja viranomaisten valvonnan alaisesti. Jos toiminta kuten kaavoitus tai rakentaminen tuhoaa luontoarvoja, hyvitys on tuotettava vähintään vastaavan arvoisena. Luontoarvot ovat viranomaisen vahvistamia luonnon piirteitä, joille on määritelty taloudellinen arvo.
Järjestelmä olisi siis valmis toimimaan ilman viherpesun riskiä – jos se vain olisi pakollista. Vapaaehtoisuus hidastaa luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä niin ostajien kuin myyjien päässä. Haastavassa taloustilanteessa yritykset eivät helposti investoi luontotyöhön, eikä maanomistajien kannata tarjota alueitaan ilman varmuutta kysynnästä.
Mutta vapaaehtoinen vaihe on todennäköisesti lyhyt. EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan 2024 ja sen velvoitteet ovat sitovia. Jäsenvaltioilta edellytetään kansallinen ennallistamissuunnitelma syyskuuhun 2026 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä 90 % ennallistamista tarvitsevista luontotyypeistä on kunnostettava. Suomi äänesti asetusta vastaan – juuri siksi, että meillä on metsä- ja suoluontotyyppien suuren pinta-alan vuoksi muita maita suuremmat kustannukset edessä. 48 % Suomen noin 400 luontotyypistä arvioitiin uhanalaisiksi vuonna 2018. Käynnissä on kolmas uhanalaisuuden arviointi 2026-2029. Aiempien arviointien perusteella luontotyyppien heikkenevä kehityssuunta jatkuu, ellei riittäviä ennallistamis- ja suojelutoimia tehdä. Lähtökuoppa on syvä.
Hallituksen esitys ennallistamissuunnitelman laadinnasta annettiin eduskunnalle toukokuussa 2026. Samalla valmistellaan luonnonarvokaupan laajentamista: jatkossa kompensaatiomarkkinoille pääsisivät muutkin kuin ne, jotka hyvittävät ympäristövahinkoja. Uudistuksen myötä on todennäköistä, että luontoarvojen kauppaa aletaan käymään nopeammin ja joustavammin. Raha alkaa liikkua ja sen myötä odotettavissa on muutoksia sääntelyssä luonnonsuojelulakia laajemminkin.
Painotamme, että tällä hetkellä on käynnissä kokeilu-, valmistelu- ja suunnitteluvaihe. Yksittäiset kaupungit kuten Vantaa ja Joensuu ovat jo pilotoineet ekologista kompensaatiota. Yritykset, jotka osaavat ennakoida velvoitteet ja rakentaa toimintamallinsa nyt säästyvät kalliilta sopeutumiselta myöhemmin, ja saavat kilpailuedun.
Luonnonarvomarkkinoita koskevat ennakkoluulot on hyvä jättää nyt historiaan. Ennallistamisessa ja suojelussa kyse ei ole pienen porukan viherpiipertelystä vaan esimerkiksi ruokaturvasta, veden riittävyydestä, sään ääriolosuhteiden riskienhallinnasta, mittavista omaisuusvahingoista luonnonilmiöiden voimistuessa sekä taloudellisesta ja poliittisesta vakaudesta. Asia koskettaa meitä kaikkia.
Anni Kulmala
kaupunginvaltuutettu (vas)
Loviisa
Elina Sorri
yritysvastuuasiantuntija
filosofian maisteri, ekologia
Espoo
Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 24.7.2026
