Kehitysyhtiö Cursorin ja Loviisan kaupungin järjestämässä asukasinfossa tiistaina 27.4.2026 keskusteltiin datakeskuksista. Loviisassa on tällä hetkellä meneillään kaksi datakeskushanketta. Hypercon edustaja estyi viime hetkellä, mutta Seurahuoneelle oli saapunut tiimi singaporelaisesta Nova Complexista, toimitusjohtajaa myöten.
Ekologinen kompensaatio nousee kaupungin strategiaan
Tilaisuuden alkusanoissaan kaupunginjohtaja Tomas Björkroth nosti esiin ekologisen kompensaation mallin. Hän kertoi, kuinka luottamushenkilöt ovat tuoneet sen merkitystä vahvasti esiin etenkin juuri hyväksytyn metsästrategian valmistelussa ja totesi, että ekologista kompensaatiota tulee jatkossa kehittää Loviisassa.
Tämä oli loistava kuulla. Ilostuin! Se osoittaa, ettei vasemmiston työ ja puheenvuorot valtuustossa ja lukuisissa kokouksissa syys- ja talvikaudella ole menneet hukkaan. On valtavan tärkeää, että päättäjien joukossa on ympäristöä puolustavia ihmisiä. Ajamamme asiat etenevät!
On kuitenkin myöhäistä vaatia ekologista kompensaatiota yrityksiltä vasta sopimuksia allekirjoitettaessa. Siksi kaupungin on oltava hereillä ja kehitettävä oma malli, jossa asia on luonteva osa neuvotteluja jo alusta alkaen. Datakeskusten kohdalla ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä sitä, että tontin alta kaadetun metsän luontoarvot korvataan parantamalla luonnon tilaa toisaalla.
Tahtoa ympäristötoimiin, muttei vielä selkeää polkua
Kysyin Novalta suoraan: ovatko he harkinneet ekologisen kompensaation mallin käyttöönottoa omaehtoisesti, vai onko tämä asia, jonka täytyy tulla kaupungin aloitteesta?
Vastaus kuului: ”We want to be good social citizens.” Tahtoa tehdä hyvää löytyy mutta ei selkeyttä siitä, miten. ”Sitä on vaikea määritellä. Mikä tapa tai teko on se oikea? Keneltä kysyä? Teiltä yleisössä, kaupungilta, alueellisilta toimijoilta? Antakaa meille aikaa löytää oikea tapa.”
Tämä on varsin ymmärrettävää. Monikansalliset yhtiöt rakentavat vieraisiin ympäristöihin eivätkä tunne paikallista luontoa tai sen erityispiirteitä. Jos kaupunki kehittää selkeän ekologisen kompensaation mallin, se voi tarjota mallin suoraan myös investoijille, jotka nimenomaan haluavat toimia vastuullisesti. Mallin olisi siis ehdottomasti hyvä tulla kaupungilta.
Jäin tilaisuuden jälkeen jatkamaan keskustelua Nova Complexin edustajan kanssa. Mukana oli myös Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen väkeä, jotka saivat nyt suoran kontaktin paikallisesta ympäristövastuusta kiinnostuneeseen henkilöön. Konkreettinen edistysaskel!
Luonnonsuojelu laahaa muuta kehitystä perässä, ja sitä sivuutetaan toistuvasti muiden intressien tieltä. Lait eivät vastaa ilmastotoimien todellista tarvetta. Luonnon puolustaminen on jäänyt, ja jää edelleen, pitkälti yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön varaan.
Siksi uusien toimintamallien kehittäminen on niin tärkeää.
Jos kaupungilla ei ole rahkeita opastaa yrityksiä ekologisessa kompensaatiossa tai muissa luontoteoissa, yritykset voivat tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Paikalliset toimijat tietävät, missä on ojitettu metsä tai kuivattu suo, jonka voi ennallistaa, tai minkä metsäalueen voi ostaa ja suojella. He voivat tarjota tätä tietoa palveluna yrityksille.
Ympäristön puolesta on tehtävä koko ajan enemmän. On kokeiltava rohkeasti uusia asioita ja otettava askeleita eteenpäin (vaikka tarvitsemmekin harppauksia).
Hukkalämpö: mahdollisuus, johon Nova ei pysty
Loviisan Lämpö on kiinnostunut datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä. Hypercon edustajan poissaolon vuoksi en päässyt kysymään heiltä asiaa, mutta muistaakseni he suhtautuvat asiaan myönteisesti. Nova Complexin kohdalla selvisi, että he käyttävät ilmajäähdytysmenetelmää veden sijaan. Tästä ei synny kuumaa vettä, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kaukolämmön tuottamiseen. Ainakaan vielä – myöhemmissä vaiheissa tämä saattaa olla mahdollista.
Vertailun vuoksi: Haminassa Googlen datakeskuksen hukkalämpö tuottaa 80 prosenttia kaupungin kaukolämpötarpeista.
Kysyin, millaisilla toimijoilla ylipäänsä olisi synergiaa datakeskusten hukkalämmön kanssa. Vastauksena mainittiin kuivatus, kasvihuoneet ja viljely. Esiin nousi myös lämpöpumppujen kehittyminen. Voisiko hukkalämmöstä tulevaisuudessa tuottaa sähköä?
Datakeskukset ja turvallisuus
Tiedustelin, ovatko datakeskukset mahdollinen kohde häirinnälle tai iskuille. Ukrainassa on toistuvasti isketty energiainfrastruktuuriin. Miten datakeskukset eroavat tästä?
Nova Complexin mukaan ne eivät ole vastaava kohde. Cursorin edustajan lyhyt vastaus puolestaan oli: kyllä, ovat riski, ja hän mainitsi keskustelleensa asiasta Supon kanssa viime viikolla.
Aiheeseen liittyy myös laajempi eettinen huoli, josta olemme Loviisan vasemmistossa keskustelleet: datakeskukset voivat pitää asiakkainaan toimijoita kuten Palantir ja käsitellä dataa, jota hyödynnetään sotateollisuuden sovelluksissa. Ei ole mitään keinoa estää tätä eikä välttämättä mahdollisuutta edes tietää, keitä datakeskusten asiakkaat ovat.
Eettisesti minua huolettaa, jos tekoälyohjuksia ja pommeja kehitetään naapurustossamme, tuossa Tesjoen ja keskustan välissä. Yrityksillä on tottakai vapaus kehittää sotateknologioita. Israel on käyttänyt tekoälypohjaisia järjestelmiä Gazassa. Tämä ei sinänsä ole kaukaa haettu pelko ja on osa suurempaa keskustelua EU:n ulkopuolisille AI-firmoille asetettavista mahdollisista rajoituksista.
Puhkeaako tekoälykupla?
Kuulee yhä useammin, että tekoäly on kupla. Jos se puhkeaa, jäävätkö datakeskukset tyhjiksi?
Nova Complexin toimitusjohtaja Bernard Mah vastasi tähän pitkästi. Kiteytettynä, hän näkee pörssiarvoihin liittyvät kysymykset ja oman liiketoimintansa kahtena eri asiana. Biljoonayritysten arvot, ”joiden arvo on vain numeroita ruudulla,” eivät hetkauta häntä. ”Annan Trumpin murehtia siitä.”
Mah haluaa tarjota palvelunsa eli serverikapasiteetin, jonka tarve tulee joka tapauksessa kasvamaan, koska tulevaisuuden palvelut yhä suuremmalle joukolle ihmisiä edellyttävät sitä.
Suomi tarjoaa mahtavat puitteet halvalla
Datakeskuksiin liittyy hiven modernin kolonialismin tuulahdusta. Suomessa sähkö on halpaa ja puhdasta, ja sitä tuetaan vielä mittavin verohelpotuksin suuryrityksille. Yhteiskunta on vakaa, ilmasto viileä. Suomi on kutsuva investointikohde.
EU:n ulkopuolisten yritysten kehittämät tekoälyteknologiat ja tuotot valuvat kuitenkin Suomen ulkopuolelle. Me saamme yhteisöveron, kiinteistöveron ja maavuokran kautta tuloja takaisin, mutta tarjoamme kyllä mahtavat puitteet aika halvalla.
En ole datakeskuksia vastaan
Se olisi aika tekopyhää kahdesta syystä.
Ensinnäkin: käytän tekoälytoimintoja jossain muodossa joka päivä, ja yhä enemmän sitä mukaa kuin niitä lisätään sovelluksiin. Enkä halua luopua niistä.
Toiseksi: on mielestäni väärin vaatia, etteivät kehittyvät maat saisi hyötyä samoista laitteista ja mukavuuksista, joita meillä on. Päästötöntä sähköä tullaan tarvitsemaan valtavasti lisää, ja datakeskuspalveluita myös.
Mutta hypetys datakeskusten ympärillä on tarpeetonta.
Tiedämme, ettei niistä synny pitkällä tähtäimellä suurta työllisyyshyötyä. Toisaalta jokainen uusi työpaikka on tärkeä.
Olisi paras puhua näistä asioista avoimesti, ihan kaikesta. Ollaan uuden äärellä. Niin ovat nämä firmatkin. Toki firmoilla on suppeammat intressit ja vähemmän menetettävää kuin asukkailla, meillä, jotka tulemme elämään näiden datakeskusten naapurissa ja joiden ympäriltä yhteistä metsäämme nyt kaatuu kymmeniä hehtaareja ilman, että menetettyjä luontoarvoja kompensoidaan.
Kaupunginvaltuutettuna minun intressini on Loviisan etu: asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen ja elinvoiman edistäminen, kestävästi. Meidän tulee tietää mitä tapahtuu. Mistä on kyse. Mitkä ovat hyvät ja huonot puolet.
Oleellisinta nyt on kehittää Loviisassa kaupungin omaa osaamista ekologisen kompensaation mallin hyödyntämisessä.
Näin voimme olla edelläkävijöitä ja kerrankin ympäristöstä huolehtiminen ei jäisi prosesseissa jälkijunaan, vaan kulkisi käsi kädessä muiden toimien kanssa. Seuraavan hankkeen kohdalla voisimme olla valmiina eikä vain reagoida jälkikäteen, jolloin on todennäköisesti liian myöhäistä.
Oli hienoa, että asukasilta järjestettiin. Siellä syntyi vilkasta keskustelua. Lisää vastaavia tapahtumia luvattiin ja toivon loviisalaisten osallistuvan. Kaikkien ääntä tarvitaan. ❤️
